Olen vuosia syönyt hassusti. Tuhti aamupala, aamukahvi töissä, järjettömän vahva lounas, iltapäiväkahvi töissä ja illalla hedelmiä, sipsejä, pähkinöitä (ei maapähkinöitä) ja suklaata. Aamiaisella meni puolisen litraa makeaa tuoremehua ja paljon muuta. Piilosokeri taitoi olla avainsana. Ajatus on ollut, että illan nälkä pitää kilot kurissa. Elimistö ei varmasti ole siitä tykännyt. Jotenkin herkuttelu lähti talvella lapasesta. Paino oli 99 kg:n aladesimaaleissa. Havahduin siihen, että Bitin kanssa lenkeillä oli hieman raskas kulkea kallioilla ja metsässä. Vähensin lounaasta vähän lihaa, edelleen 1,5-2 pihviä ja kermakastiketta. Juustoissa ei mitään kevytversioita. Juustoa kului viikossa reilu puolikiloa. Iltaisin meni suolaisen nälkään sipsejä, paahdettuja&suolattuja cashewpähkinöitä sekä kuivattuja hedelmiä ja marjoja. Tuollakin paino lähti laskusuuntaan. Sitä auttoi osittain pidentyneet lenkit ja niillä mäkisemmät reitit. Tavoitteeni oli saada paino alle 90kg lukemaan ennen agilityn sm-kisoja (viikkoa ennen juhannusta). Tavoite jäi 900 g päähän. Oli sikäli hyvä, ettei tavoite täyttynyt, että jäi jotain hampaankoloon.
Juhannusviikon herkuttelun jälkeen paino vähän nousi. Sen jälkeen alkoi uusi motivoitu muutos. Johanna innosti minua ajattelemaan mitä syön. Sokerien ja piilorasvojen välttely on nyt jossain määrin mietinnässä. Pyrin syömään niin, ettei nälkä tulisi missään välissä. Tänään aamulla (6.9.1017) vaaka näytti tasan 87 kg lukemaa ja rasvaprosenttia 17. Varsinaista painotavoitetta minulla ei ole, mutta rasvaprosentin pyrin saamaan alle 15. Se minulle asetettiin tavoiteltavaksi jo vuosia sitten Varalassa kehonkoostumusmittauksessa. Projekti jatkuu iloisin mielin ja täydellä vatsalla.