Tänään heräsi ajatus, että ajatukseni, mietteeni tai miksi niitä nimittääkin ovat kuin juoksijat kilparadalla. Ei niin, että ajatukseni olisivat laukkaamassa kiivasta vauhtia, vaan niin, että ne pyörivät kehää kuin Suomi – Ruotsi maaottelun 10000 metrin juoksijat stadionilla. Eivät siis mitenkään nopeassa tempossa.
Tasaisin väliajoin tulee huolta eri asioista niin, että ajatukset myllertävät päässäni. Ihmistyypiltäni olen huolehtija ja murehtija, vaikken ihan Vanhan testamentin Jobin tavoin, mutta kuitenkin. Muutaman viime vuoden varrelle on sattunut iso joukko muutoksia, huolta vanhoista asioista ja tulevista. Isoimpina kehällä paikoillaan olevina ja jokaisella kierroksella vastaan tulevina asioina ovat Porissa olevan talon myynti läheisteni terveysasiat ja Bitin terveys, jälkimmäisessä oikeastaan sen puuttuminen.
Tänään sain eläinlääkäriltä maanantaina Bitiltä otettujen verinäytteiden tulokset. Onnekasta on se, ettei näytteistä löytynyt mitään huolestuttavaa. Toisaalta se juuri huolestuttaa minua, kun mitään selkeää syytä ei löydy ja Bitti kitisee melko paljon sekä aristaa tunnusteltaessa vatsaansa.