Viikonloppuna tuoksui jouluiselta. Lauantai-iltana teimme Johanneksen kanssa piparitaikinan. Ihan kivan kokoinen (noin 5kg) taikina siitä syntyi. Resepti on vanha Satamaidon O-piimä piparit. Tein sen nelinkertaisena, jolloin pipareita sai paistettua 471kpl. Alla ohje nelinkertaisena.
– 800g voita
– 8dl sokeria
– 7dl siirappia
– 4dl piimää (pehmeän makuinen, nyt oli ”lempeä rasvaton piimä”)
– 6tl jauhettua kanelia
– 5tl jauhettua neilikkaa
– 2,5tl jauhettua muskottipähkinää
– 2,5tl jauhettua inkivääriä
– noin 28dl vehnäjauhoja
– 8tl ruokasoodaa
Sulata voi. Lisää siihen sokeri, siirappi, piimä ja mausteeet. Sekoita seos. Sekoita sooda jauhoihin ja lisää ne taikinaan. Anna kovettua yön yli jääkaapissa. Leivottaessa käytä tarpeen mukaan jauhoja pinnoille. Säilytä taikina (paitsi leivonnassa oleva möykky) viileässä.
Paista piparit noin +175°C uunissa 6-8 minuuttia.
Bitti oli mielestään tärkeä apulainen piparien valmistuksessa. Se toimi taikinan laadunvarmentajana. Minähän en itse ”kuormasta syö”.
Monet ovat kyselleet Bitin vointia. Bitti on voinut pääosin hyvin. Joinakin öinä B on melko kitisevä. Juuri tänään tai siis viime yönä B kitisi hatkuvasti. Lääkettä on parina päivänä annostunut vähän vähemmän. Ylimääräinen lääke yöllä rauhoitti pari tuntia myöhemmin. Yleensä, kun tuuli tai pakkanen paukuttelee tai napsuttelee taloa pikkukaveri säpsähtelee. Bittihän reagoi ääniin herkästi. Lauman jäsenten vajaalukuisuus tekee Bitin hämmentyneeksi. Kun yhtenä yönä muut olivat reissuissa, Bitti ei oikein tiennyt, mitä tapahtuu. Toki sitten rauhoittui lopulta ja nukkui hyvin. Dieettiruokaa ja särkylääkettä käytetään nivelvalmisteiden ohessa jatkuvasti. Kun Bitti on ollut muutamallla tuomarointireissulla mukana, se on kyllä halunnut mennä kentän tai hallin suuntaan, muttei sitten enää rata-alueelle. En olisi kyllä mennytkään agilitya sen kanssa. Minua harmittaa se, että Bitin viimeinen kokemus agilitysta on se kerta, jolloin sitä haimatulehduksessa taitoi sattua tosi paljon.
Sitten sitä pentuasiaa. Tein jonkin aikaa sitten päätöksen, etten hanki uutta koiraa Bitin eläessä. Bitti otti aikoinaan aika huonosti vastaan Rexin tulon laumaan. Nyt ikää on tullut lisää ja vanhuuden vaivojen myötä ärtyneenä se voi olla pennulle yllättävä. Ei olisi oikein Bittiä eikä pentua kohtaan uuden koiran tulo kuvioihin. Agility on nyt omalta osaltani määrittelemättömän ajan kouluttamista ja tuomarointia. Harmittaa, mutta sellaista elämä vaan on.