Lintumaailman rumpali – melua maailmaan

Lauantaiaamun rauhallinen hiljaisuus, vaikka jotain elämisen ääniä aina kuuluukin, katkeaa rumpusooloon. Lintumaailman rumpali oli tälläkin kertaa joku tikka. Jos näkemättä lintua heittää tunnistusarvauksen, niin isoimmat panokset saisi käpytikka, kakkosena valkoselkätikka. Näin keväällä lintumaailmassa parin löytää todennäköisemmin, jos on elinvoimainen. Sama pätee monien muiden eläinten kohdalla. Lintumaailmassa yleisin tapa esittää elinvoimaansa on laulaminen. Tikkalintujen lahkoon kuuluvan tikkojen heimon lajit eivät ole kummoisia laulajia, käsittääseni. Yleisimmät kuulemani tikkojen äänet ovat olleet varoituskirkaisuja. Keväisin tikat esittävät kyllä elinvoimaansa äänen avulla, hakkaamalla puuta nokallaan. Urbanisoituneet yksilöt ovat keksineet äänen olevan voimakkaampi, jos hakkaa sähköpylvään metallista ”hattua”. Voi siinä nokka kipeytyä, mutta tuleepa ääntä. Lintumaailman rumpali saa äänen kuulumaan pitkälle.

Porissa Varvourinjuovan rantalepikoissa ja koivikoissa pesii varsin monipuolinen linnusto. 15 minuutin aikana näköetäisyydeltä havaitsin ainakin sinisorsan, peipon, talitiaisen, mustarastaan, räkättirastaan, kulorastaan, fasaanin, variksen ja harakan. Muitakin näkyi ja varsinkin kuului, mutta en ole mikään huipputunnistaja. Eilen näin autosta peltoaukean yllä yhden suosikkini, töyhtöhyypän. Sen taiturimaiset lentonäytökset syöksyineen ja ylösalaisin lentoineen ovat huikeaa katseltavaa.

Tunteita – kaveri vuosien takaa

Sain tänään terveisiä nuoruuden aikaiselta kaveriltani. Olimme yhtäaikaa seurakunnan nuorten toiminnassa mukana kultaisella 80-luvulla. Hän oli siunaamassa haudanlepoon tätini. Muistotilaisuudessa hän oli keskustellut äitini kanssa muutamaan otteeseen. Terveiset saivat minut kyyneliin jälkikäteen, kun mietin kotiin ajaessani niitä kauniita sanoja ja voimaannuttavia ajatuksia. On valtava etuoikeus, että minulla on kavereita, joiden kautta saan nyt voimaa, ystävät muistavat. 

Tuon hetken jälkeen alkoi radiosta soida Westlifen esittämänä You raise me up. Kappaleen melodia on hieno. Pidän erityisesti sen äänikulusta kertosäkeessä. Tänään pysähdyin kuuntelemaan sanoja tarkemmin kuin ennen. Herkistyin ja totesin, ihmisellä on lupa olla heikko. Aina ei tarvitse olla vahva.

Kategoria(t): Ihmissuhteita, Luontoa, Mielenjuttuja. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.