Uuden alku, dokumentoitu polku eteenpäin – Suunta takaisin kohti iloista mieltä ja rauhallisuutta.
Olen pyrkinyt olemaan sanomatta aina ”ei koskaan”. Olen itselleni ankara, koska muita ei saa tuomita kuin tuomari ja Suuri Tuomari. Siksi olen muille armollisempi.
Se mitä olen yrittänyt kuluneen vajaan vuoden aikana opetella, on että osaisin sanoa ”ei”. Hieman olen siihen jo oppinut, mutta jos minut päästään yllättämään kysymyksellä, voin mennä passiiviseen flegmaattiseen tilaan (en tiedä psykoglogisia termejä), jossa puolustelen itselleni päätöstä ”kyllä mä tämän vielä jaksan”. Nyt huomasin maanantaina tehneeni noin ja onneksi ehdin muuttamaan päätökseni. Sagin hallituksen kokouksessa kyllä kysyivät minulta (minä etänä influenssan takia), jaksanko varmasti vielä vuoden loppuun asti. No silloin kaivautui sängyltä peiton alta ”Vahva-Petteri”. … ”Minähän jaksan.” Enhän olen jättänyt muistaakseni kesken muuta kuin: yhden avioliiton, yhden huonosti sujuneen myyntikokeilu, 2 elektroniikkasarjaa ja kaksi kirjaa. Niin ja aloittamatta ala-asteelle viilipurkin, jonka vuoksi sain 15 minuutin jälki-istunnon. Tämä tapahtui 1 luokalla ja minusta kanteli yksi luokkamme tytöistä. No huumorilla höystäen jaksaa eteenpäin. Sagissa jäi paljon kesken ja toivon sinne löytyvän paljon ahkeria käsiä.
Mun kädet ja pää eivät vaan jaksaneet enempää!
Tuo ensimmäisen blogimerkinnän ”ison otsikon” yllytyshulluus. Sitä mä olen. Se mihin en ole lähtenyt mukaan, on ollut Crockseilla kisaaminen. Alasen Anja olisi vuosia sitten Vaasan Rantareviirin kentällä maksanut starttini, jos olisin kisannut Crocksella. Nollaa halusin ja varmistelin Inov-8:lla. Tämä kirjoitus ja koko blogin aloittaminen lähti pieniestä tuuppaisusta, yllytyksestä. Kiitos vaan Tanja Kortelaiselle.
Jatkossa toivottavasti päästään iloisempiin aiheisiin, erityisesti ruoanlaitoin tuoksujen ja makujen maailmaan sekä tietysti agilityyn.
Juuri nyt on kahdenlaisia hetkiä. Voin haluta olla täysin yksin ja käsitellä asioita päässäni tai kaipaan paljonkin kaveria keskusteluun, lenkille tai vaikka ruoanlaittoon. Minä olen kokenut nyt paljon vastoinkäymisiä, omaa syytäni tai syyttä. En uskalla olla seuraa hakeva, jos haluat jutella kanssani, tee aloite. Kerron kyllä, jos en juuri silloin jaksa.
Kaarinan Auranlaakson koulun asunnossa, sängyllä istuen läppäri sylissä. Rakas Bitti vieressä nukkuen.
Odotellaan aurinkoa ja iloa, onnea ja valoa.