Kerron hieman taustaa tälle blogiartikkelille. Keskustelin perjantaina 16.12.2022 hyvän ja rakentavan hetken esihenkilöideni kanssa. Jutustelun aikana tuli esille ajatus siitä, että kaikki työyhteisössämme eivät välttämättä tiedä erityispiirteistäni. Sama pätee vapaa-ajan toimintaan. Lupasin kirjoittaa blogiini siitä, minkälainen olen ja mitä se tarkoittaa erityisesti erilaisen ihmisen kanssa viestinnän ja yhteistyön osalta.
Minua on seurannut todennäköisesti koko ikäni ominaisuus, jolle sain diagnoosin vasta vuonna 2017. Minulla on perintö- ja ympäristötekijöiden aiheuttama aivosähköisen toiminnan poikkeama Aspergerin oireyhtymä (AS). Nimityksenä se on poistuvassa ICD-10 luokituksessa koodilla F84.5. Vuona 2018 julkaistussa ICD-11 luokituksessa AS on viety koodin 84.1 (epätyypillinen autistmi) alle tarkenteella ”autisminkirjon häiriö ilman älyllisen tai kielen kehityksen häiriötä.” Tämän lisäksi minulla todettiin ilman virallista diagnoosia ADHD ja erityisherkkyys.
Se, miksi sain diagnoosin vasta keski-ikäisenä kriisin selvittelyssä johtuu monesta tekijästä. Minulla on ollut selviytymiskeinoja, joilla olen peittänyt piirteitäni. Lisäksi Aspergerille tyypillistä sisäänpäin kääntymistä peittää ADHD:n mukanaan tuoma impulsiivisuus. Toinen pari AS ja erityisherkkyys ovat myös osittain toistensa ominaisuuksia peittäviä.
Seuraavassa kerron lyhyesti, mitä nämä kolme asiaa voivat vaikuttaa jokapäiväisessä elämässä.
Aspergerille tyypillisiä ominaisuuksia
Asperger-ihmisen toiminnasta ei näy välttämättä ulospäin juuri mitään poikkeavaa, koska aivosähköisen toiminnan ero on paljolti pään sisällä. Minulla on joitakin näkyviä ja kuuluvia tic-oireita, kuten rykäisyjä ilman tarvetta, pään ja käsien nykimistä jne. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa meillä on ns. tavallisesta ihmisestä poikkeavia asioita. Assille on tavanomaista, että asioiden pitää toistua aina samalla kaavalla ja mielellään samaan aikaan. Myös tavaroiden ja paperien järjestyksellä ja eri väristen esineiden sijoittelu värijärjestykseen on meille ihan normaalia, omasta mielestämme. Minun yksi erityisominaisuus on ”aakkosjärjestely”. Mausteet, vitamiinit, kirjat ja cd-levyt kuuluu olla aiheittain aakkostettuina, jotta kaikki on hyvin. CD-levyissä on tosin tällä hetkellä säilytystilan puutteen takia aiheenmukainen järjestys artisteittain ilman aakkosjärjestystä.
AS-henkilöillä on monesti myös aistiyliherkkyyttä, jota kutsutaan autistiseksi stressiherkkyydeksi. Yksilöittäin vaihtelee se, minkälaiset tilanteet, ympäristöt tai toiminnot aiheuttavat sellaisen ylikuormitustilanteen, josta pitäisi päästä rauhoittumaan ja lepäämään aivot toimintakuntoon.
Kommunikaatiotilanteissa aspergereilla on monesti isoja vaikeuksia. Ongelmia aiheuttaa sanojen tai sanontojen ottaminen kirjaimellisesti, äänensävyjen ja ilmeiden sävyjen huomioiminen viestin sisältöön yms. Kasvosokeus aiheuttaa sitä, ettei erota aina ihmistä toisesta eikä varsinkaan ilmeiden merkityksiä. Aspeger-ihminen voi olla hyvin, kuten minä, hyvin mustavalkoinen ajatuksiltaan. Asia on joko aivan loistava tai täyttä kuraa.
Kehon motoriikassa voi AS:lla olla hankaluuksia. Aina ei liikeradat ole sujuvia ja kömpölyyttä esiintyy. Yleensä aspergerillä on vähintään joitakin muistillisia erityislahjakkuuksia ja erityisen mielkenkiinnon kohteita, ekkoja.
ADHD tyypillisiä ominaisuuksia
ADHD:ssa henkilöllä voi olla aktiivisuuden, tarkkaavaisuuden ja / tai impulsiivisuuden osa-alueilla ongelmia. Nämä voivat olla kaikki yhdessä, kaksittain tai mikä tahansa yksinään. Ongelmat ilmenevät arjen toimintojen suunniteltavuuden vaikeuksina, motorisena levottomuutena ja tavallista korkeampana häiriöherkkyytenä.
Erityisherkällä tyypillistä
Erityisherkkien ihmisten ominaisuuksissa on suuria eroja. Yhteistä heille on kuitenkin se, että keskimäärin muita ihmisiä herkempiä muiden ihmisten tunnetiloille, ympäristön ärsykkeille, äänille ja tunnelmalla. Aisteja kuormittavat tilanteet aiheuttavat kuormitusta, jos lepoa, yksinoloa ja hiljaisuutta ei saa tarpeeksi. Erityisherkälle kuormittava voi olla tilanne, jota muut pitävät mukavasti haastavana.
Petterin vaikeuksia
Minulla on muutamia hankalia ominaisuuksia. Kun yhdistetään selektiivisesti normaalia kuuloaistimusta herkempi kuulo ja se, että ääniärsykkeet kuormittavat, on yhtälö vaikea. Olen kehittänyt itselleni taitoa, jolla yritän aktiivisesti olla kuuntelematta puhetta. Pystyn olemaan kuuntelematta keskustelua, jota joku käy huonekollegani kanssa. Keskustelun päätteeksi minulta voidaan kysyä jotain, mutta vastaan, etten edes tiedä, mistä olette puhuneet. Jos ajattelen, ettei asia koske minua, en kuuntele. Tämän taustalla on se, että minun on vaikea unohtaa kuulemiani asioita. Olemalla kuuntelematta, vähennän aivojeni kuormitusta. Selektiivisen tästä kuuntelemattomuudesta tai kuuntelemisesta tekee se, että avainsanojen kuuleminen herkistää kuuloaistini. Kun työpaikan käytävällä 6 tai 7 huoneen päässä keskustellaan, mihin mentäisiin lounaalle, kuulen keskustelun vaivatta. Pahin tilanne ääniaistimusten osalta minulle on suurissa saleissa olevat palaverit tms. Kun vastuualueellamme oli yhteispalaveri Vantaan kaupungin vastaavan toimialueen työntekijöiden kanssa, oli lähellä, ettei minun pitänyt juosta pois salista, jossa oli kova hälinä. Tuollaisen työpäivän jälkeen stressitaso on hyvin korkealla vielä nukkumaan mennessä ja seuraavan yön uni voi olla rauhatonta.
Äänien lisäksi minua häiritsee joskus tuoksut. Hajusteista en ole koskaan kokenut ongelmia, mutta esimerkiksi äänimaailman (joululaulut) ja tuoksujen (curry-kookos kana) yhteensopimattomuus mielessäni on aiheuttanut kaupasta pakenemisen tarpeen. Myös stressin aikaan väkijoukko ja äänimaailman täyteys voi olla hankalaa minulle. Olen ainakin pari kertaa kulkenut suuressa tavaratalossa tyhjän ostoskärryn kanssa läpi koko kaupan 15-30 minuutin ajan, kunnes olen havahtunut tilanteeseen.
Kirjoitetuista ja puhutuista viesteistä en pysty läheskään aina tulkitsemaan sitä, onko niissä huumoria vai ei. Tulkintani voi mennä pieleen kumpaan suuntaan tahansa. Voin tulkita huumorilla heitetyn ehdotuksen tai käskyn todeksi ja aloitan toteuttamisen heti.
Tuo heti tekemisen aloittaminen on minulle sisäänrakennettu ominaisuus. Jos kesken palaverin, kahvin tai ruokailun joku sanoo, siellä aulassa oleva kaappi pitäisi siirtää, voin keskeyttää muun tekemiseni ja lähteä täyttämään käskyä.
Olen hyvin armoton itselleni ja haluan tehdä kaiken täydellisesti ja nopeasti. Kun tällaisen tekemisen jälkeen tulee palaute, jossa on vaikka pieni opastava ohje, tulkitsen sen mahdollisesti toimintani täydelliseksi nollaamiseksi. Pahimmillaan olen menettänyt toimintakykyni saman asian uudelleen tekemiseksi viikoiksi. Onneksi minulla on tähän asti ollut maailma paras työhuonekaveri, joka on useamman kerran nostanut minut ylös synkästä laaksosta.
En pysty, ainakaan kuormittuneena, myöntämään itselleni kovin helposti, etten pysty vastaamaan asiaan, jota minulta kysytään. Vastaus voisi olla niin yksinkertainen, ettei tämä asia kuulu minun vastuualueeseeni, mutta soimaan itseäni, kun en osaa vastata asiaan, jota kysyttiin.
Aikataulut ovat minulle pyhiä asioita, niitä ei saa mokata. Minulle myös kalenterin hallinta on tärkeää. Se ei saa olla liian täynnä, koska silloin voi tuntua siltä, etten ehdi olemaan joka paikassa ajoissa ja tekemään kaikkea kunnolla. Aikamääreistä vaikeita ovat esimerkiksi hetken kuluttua, pian, kohta yms., joihin ei liity täsmällistä tulkintaa.
Miten Petterin kanssa olisi hyvä toimia
Kun minulle antaa tehtävän sanoen tai kirjoittaen, on alkuun hyvä kertoa, koska tämä asia on tarkoitus olla valmis. Esimerkiksi näin: ”Minulla olisi sinulle yksi tehtävä / kysymys. Sillä ei ole mikään kiire. Asiaa käsitellään vasta 6 päivän kuluttua ja haluaisin saada sinun kommenttisi 5 päivän kuluttua.” Muussa tapauksessa keskeytän monesti sen, mitä olen tekemässä ja alan etsimään tietoja niin, että voin vastata esitettyyn kysymykseen yksityiskohtaisesti.
Jos minulle sanoo, lähdetään kohta, saatan pukea ulkovaatteet ylleni, vaikka ehkä aavistaisinkin sanojan tarkoittaneen varttia tai puoltatuntia. Jos tapahtuma ei ole kalenterissani, minun on vaikea arvioida, kuinka pitkä aika kuluu ennenkuin on kohta.
Reagoin helposti tunteellisesti sellaiseen palautteeseen, jonka koen minua moittivaksi. Ohjaavan palautteen toimiva tapa voisi olla sellainen, että sanallisen tai kirjallisen viestin aluksi sen antaja määrittelisi aluksi, onko ohjaus tasoa ”tämä ei vaadi nyt korjausta, mutta jatkoa ajatelle ohjeet löytyvät täältä” vai ”tässä on tullut sellainen virhe, joka pitää oikaista näin…”.
Kun kalenteriini tulee yllättäen monta katselmusta, palaveria tai neuvottelua niin, etten ole ehtinyt varaumaan niihin, voi toimintakykyni hävitä joksikin aikaa.
Tietämättä minulle parhaita toimintatapoja, Noora Y. on toiminut todella hienosti. Ensin tulee Teamsiin viesti ”tässä lupahakemuksessa 2022-xxxx on yksi LVI-juttu, jota haluaisin kysyä. Voinko poiketa siellä huoneessasi?” Tällöin voin asennoitua siihen, että nyt käsitellään aihetta yyyy, luvalle xxxx ja varaan sille päässäni käsittelyajan.
Se, kuinka tarkkaa tai laajaa vastausta haluaa, on myös hyvä kertoa. On parempi kysyä ”täyttääkö tämä ilmanvaihto korjausrakentamisen vaatimukset” kuin ”onko tämä ilmanvaihto hyvä?” Jälkimmäisessä voin lähteä väärälle polulle ja alan tutkimaan, onko se tosiasiassa vain tyydyttävän tasoinen vai täyttääkö se hyvän sisäilmaluokan ominaisuudet.
Ääniärsykkeet ovat kuormitustekijä. Siksi olisi hyvä, jos minulle asiaa selitettäessä vain yksi puhuisi kerrallaan.
Tämän linkin takana on sarjakuvana esitetty se, mitä Asperger on: https://naenepsy.fi/wp-content/uploads/sarjakuva_2.png, lähde: https://naenepsy.fi/vieraskyna/anna-aikaa-asperger-ihmiselle/
Alla on juuri väkertämäni runo, joka käsittelee tämän blogin ydinteemaa.
Assin päivä
Aspergerin paras olo,
on kaavan mukainen elo.
Arjen täyttää rutiinit,
kalenterin tavalliset menot.
Eteen tulee uusia asioita.
Mieleen tuhansia kipinöitä.
Nousee esiin stressi,
turvallisuutta etsii assi.
Pitää kaivaa esiin totutut kaavat,
joilla voi sitoa mielen haavat.
Kun saa taltutetuksi huolet,
saa ratkottua pulmat.
PK 17.12.20222