Elämää, diagnoosia, hämmennystä ja epäselvyyttä

Facebookin puolella olen jo kirjoittanutkin Bitin tilanteesta. Bitti on aina ollut kitisijä, joten en ole pieniin kitinöihin reagoinut. Syytän itseäni, etten mennyt Bitin kanssa aiemmin eläinlääkäriin. Agilitysta syttyvä koira ei helpolla näytä, että agility on sille kipua aiheuttavaa. Bittikään ei ole kertaakaan kitissyt radalla. Noin kaksi viikkoa sitten kuitenkin hälyytyskellot soivat päässäni. Olin tuomaroimassa JAU:lla. Siellä oli pihalla esteet treenikentällä. Iltalenkin jälkeen otin pikkuisen höntsäagilitya. Bitti meni ihan ok. Agi-Pesään päästyäni vielä hieroin ja hoidin Bittiä. Aamulenkin lopuksi menimme kentälle. Bitti jäi hypyn taakse ja haukkua räksytti minulle. Otin sen hypyn ohi ja menimme puomin ja pari putkea. Lauantain päätteeksi kävi samoin kuin aamulla.

Bitillä on ollut pitkin kevättä suunaton tarve lenkillä juoda lätäköistä, ojista, lammista, joesta ja järvestä, mikä milloinkin on kohdalla. Lisäksi juomisesta aiheutuu lisääntynyt pissailu, ulos. Lisää oireita, Bitti läähättää tosi usein ja nukkuu melkein koko ajan lenkkien ja syömisen ulkopuoliset ajat. 

Tässä ei ole vielä kaikki oireet, mutten ala niitä täälläkään kaikkia kertomaan. Ne joiden on tarve tietää tietävät ne. 

Tänään vahvistui tarkemman laboratorion tutkimuksessa haimatulehdus. Aiheuttajasta ei ole vielä tietoa. Elän nyt Bitin kanssa päivä kerrallaan. Sitä en tiedä montako päivää on. Älkää nyt ehdottako minulle ”nyt on hyvä aika pennulle”, sillä sellainen aika ei ole nyt. Bitti on tarkemmin miettiessäni käyttäytynyt hieman arvaamattomasti muita koiria kohtaan. En halua ottaa sairastavan koiran kanssa pentua taloon. Haluan nyt antaa Bitille sen, mitä voin. 

Mä voin jutella Bitistä, mutta mieluummin juttelen muista asioita. Tänään kävin tuulettumassa ATT:llä, ilman koiraa. Siellä vierähti pari tuntia kivassa seurassa ratoja rakentaen ja ihan vaan jutellen ja kuunnellen. Oli ihanaa nähdä muita ihmisiä. Huomenna suuntaan juhannusepiksiin JEO matkaajien tukitapahtumaan talkoilemaan. 

Jos mä en hymyile, potkaiskaa nilkkaan tai lyökää kyynärpäällä vatsaan ”herää mies, nyt on juhannus”.

Kategoria(t): Agility, Mielenjuttuja. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.